Palvelut

TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET
Asbesti- ja haitta-ainekartoitus

Asbestia on käytetty rakentamisessa vuosien 1910–90 välisenä aikana ja asbestipölyn vaarallisuus on ollut yleisesti tiedossa 1970-luvulta asti. Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden myyminen ja käyttöönottaminen on kielletty vuoden 1994 alusta alkaen.

Rakentamisessa PCB-yhdisteitä käytettiin yleisesti 1950–70 -luvuilla mm. saumausmassoissa, maaleissa, liimoissa, lakoissa ja betonissa. PCB-yhdisteet ovat orgaanisia  klooriyhdisteitä,  jotka luokitellaan ympäristömyrkyiksi.   Lyijyä on PCB:n  ohella  käytetty yleisesti mm. saumausmassojen kovetteissa ja julkisivu-maaleissa.  Käytännön  korjaustoiminnassa  on  kuitenkin  havaittu,  että myös 1980-luvulla valmistuneista rakennuksista on löytynyt lyijy-yhdisteitä.

PAH-yhdisteet ovat polydyklisia aromaattisia hiilivetyjä, jotka aiheuttavat syö- pää ja perimämuutoksia. PAH-yhdisteet on haitallista  kiinteistössä  ja se haihtuu  ilmaan parhaiten lämpimässä.  PAH-yhdisteitä  on  käytetty  1800-luvulla   ja  edelleen 1930 – 70 luvulla,  jota on käytetty esimerkiksi puun kyllästysaineena tai vedeneristeenä. PAH-yhdisteitä on käytetty  rakenteiden  vedeneristeinä mm. erilaisina kivihiilitervaan perustuvina tuotteina, öljypohjaisina bitumeina sekä näiden sekoituksina.

Korjauskohteen  purkuvaiheessa  rakennuttajan,  valvojan tai työn ohjaajan on varmistettava ennen töiden aloittamista, ettei asbestia ja haitta-aineita esiinny missään purettavissa materiaaleissa.

Asbesti-  ja  haitta-ainekartoituksen  tavoitteena  on paikallistaa asbestipitoiset materiaalit, todeta määrät ja arvioida niiden vaarallisuus eri tilanteissa. Lisäksi selvitetään materiaalinäytteistä tehtävien analyysien avulla rakentamisessa käy- tettyjen  materiaalien  PCB-, lyijy-  ja PAH -pitoisuudet.  Asbesti- ja haitta-aine- kartoituksesta  laadittavaan  raporttiin  merkitään  asbestipitoisten materiaalien määrät,  sijainti  ja  asbestin vaarallisuusluokka.  Haitta-aineista  esitetään analysoiduista  rakennusmateriaaleista  saadut pitoisuudet ja otetaan kantaa myös sellaisista haitta-aineista, joista ei oteta näytteitä. Asbesti- ja haitta-ainekartoitus raportti laaditaan RT 08-10521 Asbesti, asbestikartoitus ja siitä aiheutuvat toimenpiteet – ohjeen mukaan. Lisäksi raportissa mainitaan PCB-, lyijy- ja PAH-pitoisten materiaalien purkutyössä noudatettavia määräyksiä.

Instaro Oy:ssä asbesti- ja haitta-ainekartoitukset tekee sertifioitunut asbesti- ja haitta-aineasiantuntija.


Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Energiatodistus ja energiataloudellinen selvitys

Energiatodistuksen avulla kuluttajat voivat vertailla rakennusten energiatehokkuutta.

Energiatodistuksessa ilmoitetaan se energiamäärä, joka tarvitaan rakennuksen tarkoitustaan vastaavaan käyttöön. Kiinteistölle määritellään energiatehokkuusluokitus asteikolla A-G. Todistuksen energiatehokkuusluokitus perustuu rakenteisiin ja järjestelmiin liittyvään laskentaan. Energiatodistus sisältää toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla voi parantaa energiatehokkuutta. Todistus on voimassa 10 vuotta.

Energiatodistuksen tekemisessä sovelletaan lakia ja asetusta energiatodistuksesta, joka on tullut voimaan 1.6.2013. Todistus vaaditaan uudisrakennuksilta rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Lisäksi olemassa olevien rakennuksien ja huoneistojen osalta energiatodistus tarvitaan myynnin tai vuokrauksen yhteydessä seuraavasti:

1.6.2013, Asuinkerrostalot ja pientalot (otettu käyttöön vuonna 1980 tai sen jälkeen)
1.7.2014, Rivi- ja ketjutalot sekä liike- ja toimistorakennukset
1.7.2015, Hoitoalan rakennukset sekä kokoontumis- ja opetusrakennukset
1.7.2017, Ennen vuotta 1980 käyttöönotetut pientalo
Energiatodistuksen saa laatia henkilö, jonka pätevyys on todettu ja voimassa, joka on rekisteröity energiatodistusten laatijoista pidettävään rekisteriin ja jonka osalta toiminnan harjoittamisen yleiset edellytykset täyttyvät. Listaa pätevöityneistä energiatodistuksenantajista pitää Fise Oy ja Kiinko Oy.

Laajennetussa energiataloudellisessa selvityksessä kartoitetaan kiinteistön rakenteiden, ikkunoiden ja ovien energiataloudellinen toiminta lämmönläpäisyarvoin sekä esitellään laskelmin energiataloutta parantavien toimenpiteiden kustannukset ja takaisinmaksuajat.

Lisäksi kiinteistöstä saatuja energiankulutuslukemia käytetään vertailuna tilastoituihin vastaavanikäisten ja –tyyppisten rakennusten kulutuslukemiin, joissa ei ole tehty energiataloudellisesti parantavia toimia. Kiinteistöstä saadut kulutuslukemat normitetaan, jolloin ne ovat vertailukelpoisia vuosikohtaisista säävaihteluista riippumatta.


Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Kiinteistökatselmus

Mikäli rakennustyömaalla suoritetaan koneellista maankaivu-, maansiirto- tai maantiivistystöitä, saattaa läheisille rakennuksille, puille, istutuksille tai aidoille aiheutua tärinästä tai työalueella työskentelystä johtuvia vaurioita. Usein etenkin katurakennustyömaalla kaivetaan lähellä viereisten kiinteistöjen rajalinjoja, jolloin on mahdollista, että rajalinjojen läheisyydessä oleville rakenteille ja rakennuksille sekä puille ja pensaille saattaa aiheutua vaurioita.

Ennakkokatselmuksen tarkoituksena on kirjata ennen rakennustöiden aloittamista rakennustyömaan läheisten rakennusten sellaiset jo olemassa olevat vauriot, joita rakentaminen saattaa aiheuttaa. Ennen urakan aloitusta tehdyllä dokumentoinnilla vähennetään urakoitsijan ja maanomistajien välisiä mahdollisia erimielisyyksiä.


Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimus

Julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimus on ensimmäinen ja oleellinen vaihe julkisivujen ja parvekkeiden korjaamiseen valmistautumisessa. Kuntotutkimuksessa selvitetään olemassa olevien vaurioiden laajuus sekä niiden aiheuttajat, eteneminen, vaikutukset ja ennen kaikkea korjaustarve.

Julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimus koostuu kenttä- ja laboratoriotutkimuksista. Lisäksi kuntotutkimukseen sisältyy aina saatavilla olevien suunnitelmien tarkastelu sekä rakenteiden ja vaurioiden silmämääräinen arviointi.

Julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimuksessa kertyneet tiedot ja tutkimustulokset sekä niiden perusteella tehdyt johtopäätökset kootaan kirjalliseen raporttiin. Kuntotutkimusraportissa esitetään myös suositeltavat jatkotoimenpiteet ja niiden alustavat kustannusarviot. Kuntotutkimustulokset toimivat julkisivujen ja parvekkeiden korjaussuunnittelun lähtötietoina.


Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Kosteusmittaus ja kosteuskartoitus

Rakennusten kosteusmittauksia/pintakosteuskartoituksia tehdään lähinnä kuntoarvioiden, kuntotutkimusten ja kosteusvaurioiden korjausten yhteydessä. Kosteusmittausten/ pintakosteuskartoitusten lähtökohdat voivat olla näkyvä vaurio tai epäilty terveyshaitta. Kosteusmittausten perusteella voidaan arvioida kosteusvaurion syytä, laajuutta ja mahdollista kuivatustarvetta.

Pintakosteuskartoitukset tehdään pintakosteudenosoittimella eli pintaa rikkomattomalla menetelmällä. Kosteuskartoitus on suuntaa-antava ja sen tarkoituksena on esikartoittaa rakenteen mahdollisen kosteusvaurion olemassaoloa ja laajuutta.

Kosteustutkimuksesta laaditaan kirjallinen raportti, jossa esitellään mittaus/kosteuskartoitustulokset, tutkimuksen perusteella tehdyt johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotukset.


Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Kuntoarvio

Kiinteistön kuntoarviolla arvioidaan kiinteistön keskeisien osa-alueiden kunto
ja laaditaan 10 vuoden suunnitelma kiinteistön kunnossapitämiseksi. Kunto- arviossa kiinnitetään huomiota kiinteistön rakennus-, LVI- ja sähkötekniikan osa-alueisiin.

Kuntoarvio priorisoi ensisijaisesti turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat asiat sekä korjauskustannuksiltaan merkittävimmät rakennusosien vauriot. Oleellisia ovat myös vauriot, jotka pahentuessaan aiheuttavat jatkossa merkit- täviä vahinko- ja kustannusriskejä.

Kuntoarvio suorittaminen koostuu esiselvityksistä, asukaskyselystä, tarkastuk- sesta sekä raportoinnista.

Raportointiin kootaan tarkastuksessa tehdyt havainnot toimenpide-ehdotuksi- neen rakennusosittain jaotellen ne talo 90-nimikkeistön mukaisesti. Toimen- pide-ehdotuksista kootaan kiinteistön PTS (pitkän tähtäimen suunnitelma) kustannusarvioineen 10-vuoden ajanjaksolle. Raportin liitteeksi tehdään myös koonti asukaskyselyn tuloksista sekä valokuvaliite, joka havainnollistaa kunto- arviossa tehtyjä huomioita.

Tutkijan laatima peruskuntoarvioraportti on laaja ja monipuolinen selvitys taloyhtiön kunnosta. Siinä on määritelty huolto- ja korjaustoimenpiteet seu- raavaksi kymmeneksi vuodeksi. Sitä tulisi noudattaa ja sen tietoja päivittää viiden vuoden välein. Näin isännöitsijä ja hallituksen jäsenet voivat varmis- tua tekevänsä oikein taloyhtiön hoito- ja ylläpitotehtävissä. Hyvässä perus- kuntoarviossa on selvästi tuotu esille olennaiset ja pitkällä aikavälillä raken- nuksen kuntoa ylläpitävät korjaukset.


Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

Asunto- ja kiinteistökaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen tarkoitus on tuottaa puolueetonta tietoa tarkastettavan kohteen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, mahdollisista vaurioriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista asuntokaupan osapuolille.

Kuntotarkastuksen avulla pyritään vähentämään riskiä kaupan jälkeisten mahdollisten vikojen, virheiden tai vaurioiden paljastumisen aiheuttamaan tyytymättömyyteen tai riitaan.

Aistinvaraisella, pintapuolisella ja rakennetta rikkomattomalla menetelmillä tehtävällä kuntotarkastuksella tarkastetaan näkyvät pinnat sisä- ja ulkopuolelta kaikissa kulkuaukollisissa tiloissa.

Mikäli epäilyttävästä rakenteesta ei saada selvyyttä ainetta rikkomattomin menetelmin, kuntotarkastaja suosittelee lisätutkimuksia.

Kuntotarkastusraportissa esitetään kohteen tarkastuksessa havaitut oleelliset vauriot, riskit, puutteet ja korjaustarpeet. Raportissa kerrotaan myös suositukset ja toimenpide-ehdotukset tarkastushetkellä havaittujen epäkohtien selvittämiseksi tai korjaamiseksi. Kuntotarkastusraporttiin liitetään aina kohteesta otettuja valokuvia.


Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Kuntotutkimus

Rakennusten kuntotutkimuksilla selvitetään rakennuksen tai sen osan kokonaisvaltainen kunto. Kuntotutkimukset kohdistetaan usein rakennuksen tiettyihin rakenteisiin. Kuntotutkimusten avulla rakennuksen omistajalle ja käyttäjille saadaan tarkkaa tietoa rakenteiden teknisestä kunnosta, vaurioiden laajuuksista, vaurion aiheuttajien syyt ja jäljellä oleva käyttöikä.

Kuntotutkimuksen avulla määritellään korjaustarve ja ajoitus. Lisäksi kuntotutkimus antaa yksityiskohtaiset ja selkeät ohjeet korjaussuunnittelun sekä rakennuttamisen pohjaksi. Kuntotutkimuksessa rakenteita joudutaan usein avaamaan tai poraamaan rakenneratkaisujen ja niiden kunnon selvittämiseksi. Rakenneavauksista otetaan tarvittaessa materiaalinäytteitä mikrobivaurioitumisen selvittämiseksi.


Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Lämpökuvaus

Lämpökuvaus on ainetta rikkomaton menetelmä, jolla voidaan arvioida rakennusten, rakenteiden ja rakennusmateriaalien toimivuutta, laatua ja kuntoa. Lämpökuvausta voidaan käyttää tutkimusmenetelmänä rakennusten kuntotutkimuksissa ja korjaustarpeen määrittämisessä sekä uudisrakennusten laadunvalvontamittauksissa.

Lämpökuvauksen tarkoituksena on määrittää rakennuksen ulkovaipan lämpötekninen kunto, lämmöneristyskerroksen toimivuus ja rakenteellinen tiiviys (ilmapitävyys). Lämpökameralla voidaan lisäksi selvittää muita rakennuksen ja rakenteiden toimivuuteen sekä olosuhteisiin ja asumisviihtyvyyteen liittyviä tekijöitä, kuten ilmavirtausreittejä, rakenteiden fysikaalista toimintaa sekä tietyin edellytyksin myös kosteusvaurioita ja LVIS-laitteiden toimintaa.


Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Riskirakenneselvitys

Riskirakenneselvitys tehdään yleensä kuntotutkimuksen lähtötiedoksi. Se on oleellinen osa kuntotutkimusta ja se toimii kuntotutkimuksen toimintasuunnitelmana. Rakennusten mahdolliset riskialttiit rakenneosat tarkastetaan rakennuspiirustuksista sekä kohteessa tehtävällä aineita rikkomattomalla aistinvaraisella tarkastuksella.

Riskirakenneselvityksen avulla käyttäjälle saadaan selvitettyä rakennuksessa jo tapahtuneet vauriot tai tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvia vaurioita ilman ehkäiseviä korjauksia.

Riskirakenneselvityksestä laaditaan kirjallinen raportti, jossa esitellään kohteen historia, aiemmat asiakirjat ja tiedot ongelmista. Raportti kertoo kohteessa suoritetut tutkimukset ja niiden tulokset sekä tulosten perusteella tehtävät johtopäätökset


Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Sisäilmatutkimus

Sisäilmatutkimuksen tarkoituksena on selvittää ennalta sovitun tilan tai tilojen sisäilman laatuun ja käyttäjien terveellisyyteen vaikuttavia asioita. Sisäilmatutkimuksen tarkastaja arvioi ja selvittää tilan sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavien rakenteiden tai talotekniikan merkitystä aistinvaraisesti pääosin rakennetta rikkomattomalla menetelmällä.

Tarkasteltavien tilojen sisäilman terveellisyyttä tutkitaan tarvittaessa myös sisäilmanäyttein, jossa mitataan sisäilman sieni-itiöpitoisuudet ja –suvusto Sosiaali- ja Terveysministeriön laatiman Asumisterveysohjeen mukaisin työmenetelmin ja välinein. Sisäilmatutkimukset suoritetaan yleensä talvella, jolloin ulkoilman sieni-itiöiden ja aktinomykeettien pitoisuudet ovat pienimmillään.

Muita sisäilman laatuun liittyviä mittauksia ovat hiilimonoksidimittaukset, hiilidioksidimittaukset, lämpötilamittaukset, suhteellisen kosteuden mittaukset, painesuhteiden mittaukset, vedon mittaukset, merkkisavukokeet ilmavirtausten paikantamiseksi, kuitumittaukset, pyyhkäisy-, teippi- ja pölynäytteiden otot.

Sisäilmassa esiintyvien kemiallisten aineiden pitoisuuksia voidaan selvittää (VOC) sisäilmanäytteenotolla.


Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Tärinämittaus

Tärinämittauksia suoritetaan yleensä maarakennuksen perustuspaalutuksen, maakaivantojen tukiseinien asennustyön, louhinta- tai räjäytystyön aikana. Tärinämittauksia on mahdollista suorittaa myös muissa tilanteissa, joista aiheutuu mahdollisesti haitallista tärinää. Tärinämittauksissa seurataan tärinäaallon pystysuuntaisen heilahdusliikkeen nopeutta [mm/s] ja taajuutta hertseinä [Hz]. Pystysuuntaista heilahdusliikettä pidetään rakennukselle eniten vaurioita aiheuttavana tekijänä. Tärinän voimakkuutta lisäävät rakennuksista, maakerroksista ja kallioperästä heijastuvat aallot sekä maaperän koostumus. Tärinämittauksen tarkoituksena on ohjata tärinää aiheuttavaa työvaihetta siten, että työvaiheesta ei aiheudu vahinkoa läheisille rakennuksille ja rakenteille tai tärinäherkille laitteille ja koneille.
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

SUUNNITTELU
Korjaussuunnittelu

Rakennuksen korjaussuunnittelun lähtökohtana tulisi olla rakennukseen tai rakennusosaan suoritettu kuntotutkimus tai aistinvarainen katselmus ja mittauksia. Korjaussuunnitelmien sisältö on aina tapauskohtainen. Korjaussuunnittelija huomioi vanhat rakenteet ja rakennuksen erityispiirteet. Suunnittelija pyrkii ohjaamaan suunnitelmien sisältöä kokonaistaloudellisesti ja terveellisyyden kannalta parhaimpiin ratkaisuihin.

Korjaussuunnitelmien avulla rakennuksen omistajalle ja käyttäjille saadaan tieto rakenteisiin tarvittavista korjaustoimista, korjauksien laajuuksista ja teknisistä ratkaisuista. Korjaussuunnitelmien tarkasta sisällöstä tulee keskustella tilaajan kanssa sekä huomioida suunnitelmien käyttötarkoitus. Pohjapiirustuksessa esitetään korjaustoimien laajuus. Tarvittaessa pohjapiirustuksissa esitetään purkutyöt ja korjaustyöt erillisinä piirustuksina.

Rakennus tulee ennen tarkempaa korjaussuunnittelua valokuvata ja mitata tarkasti. Mittausten perusteella laaditaan mittapiirustukset, joita tarkennetaan työn edetessä. Korjaussuunnitelmat esitetään rakenteen korjaamisen kannalta parhaalla tavalla. Suunnitelmia täydennetään tekstein ja mahdollisesti myös urakka-asiakirjoilla. Korjaussuunnitelmiin saattaa kuulua myös LVI- ja sähkösuunnitelmia. Useat korjaustoimista vaativat myös rakennusluvan tai toimenpideluvan hakemista rakennusvalvonnalta. Rakentajalle tehdään korjaustyötä varten työpiirustukset joista tarvittavat korjaus- ja muutostyöt selviävät yksityiskohtaisesti. Rakennusluvan tarvitsevia korjaustoimintoja ovat mm. julkisivun muutokset värin, materiaalien tai rakenneratkaisujen suhteen, kantavien rakenteiden muutokset tai tilamuutokset.


Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Kuivatussuunnittelu

Kuivatussuunnitelman lähtökohtina ovat usein alueen pinta- tai pohjavesien aiheuttamat ongelmat rakennuksille tai piha-alueen rakenteille. Osa näistä ongelmista johtuu alueen vääristä tai riittämättömistä maanpinnan kaltevuuksista rakennuksien läheisyydessä ja vääristä tai riittämättömistä kerrosrakenteista pihakäytävillä tai pysäköintialueilla.

Kuivatussuunnitelman laadinnan lähtötietoina on usein asemapiirustus ja/tai maastokartoitus suunnitelmaa koskevalta alueelta. Kuivatussuunnitelman laajuus sovitaan tilaajan kanssa ja suunnitelmasta voidaan toteuttaa tapauskohtaisesti joko koko suunnitelma tai osa suunnitelmasta. Kuivatussuunnitelmaa voidaan toteuttaa myös vaiheittain useampana eri urakkana pitemmällä aikavälillä.

Kuivatussuunnitelmaan liittyy usein alueen maanpintojen muotoilua, salaoja- ja sadevesijärjestelmien, piha-alueen järjestelyiden ja pintarakenteiden suunnittelua. Suunnitteluun voi sisältyä myös rakennuksien mahdollisia routasuojauksien ja/tai patolevyn sekä alueen viherrakenteiden suunnittelua Yleensä kuivatussuunnitelman toteuttamiseksi laaditaan suunnitelmista urakka-asiakirjat ja urakka kilpailutetaan. Kuivatussuunnitelmien yhteydessä toteutetaan usein myös piha- ja sähkösuunnittelua asiakkaan tarpeen mukaan.


Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Pelastussuunnitelma

Pelastussuunnitelma on lakisääteinen. Pelastussuunnitelma on laadittava mm. vähintään kolmen asunnon asuintaloihin, kouluihin, päiväkoteihin, kirkkoihin, sairaaloihin, vanhainkoteihin ja muihin hoitolaitoksiin, hotelleihin, suuriin kokoontumis- ja liiketiloihin ja yli 50 hengen yrityksiin.

Pelastussuunnitelman tarkoituksena on auttaa taloyhtiötä/kiinteistön omistajaa palo- ja turvallisuus asioiden hallinnassa. Pelastussuunnitelmassa kartoitetaan kiinteistöön liittyvät merkittävimmät riski- ja vaaratilanteet sekä kiinteistön paloturvallisuus.

Pelastussuunnitelman avulla kiinteistön omistajalle ja käyttäjille saadaan tietoa kiinteistöön mahdollisesti kohdistuvien vaaratilanteiden ilmenemistavoista sekä keinot vaaratekijöiden ennaltaehkäisemiseksi.

Pelastussuunnitelma sisältää toimiohjeet kiinteistöä käyttäville erilaisten onnettomuuksien ja vaaratilanteiden varalta.
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

RAKENNUTTAMINEN
Tarveselvitys ja hankesuunnitelma
Suunnittelun ohjaus
Valvonta

Talon- ja korjausrakentamisen rakennuttaminen ja valvonta
Maa- ja yhdyskuntatekniikan rakennuttaminen ja valvonta

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Vastaanotto ja takuuaika
Back to Top